Joitakin ainutlaatuisia koulurakennuksia Suomen ruotsinkielisten koulujen joukossa.

Vaikka nyt elämme korona-aikaa ja joudumme käyttämään käsittämättömiä summia yhteiskunnan terveydenhuollon toiminnan jatkamiseen, olen edelleen taipuvainen pitämään koulutusjärjestelmää yhteiskunnan selkärankana, jota ilman korkeampi yhteiskunta ei voi olla olemassa. Yhteiskunta ja sen eliitti muotoillaan koulutuksen avulla. Yhteiskunnan laatu riippuu siis suoraan koulutusjärjestelmän laadusta.

Viime vuosikymmeninä monet koulut ovat joutuneet toimimaan toisinaan yksinkertaisissa parakeissa, jotka koostuvat neljästä seinästä, katosta ja lattiasta standardisoiduilla ikkunoilla ja ovilla. Tällaiset rakennukset eivät ole koulutuslaitoksen arvoisia. Siitä ollaan tietoisia ja siksi halutaan korostaa, että ratkaisu on vain väliaikainen.

Suomen ruotsinkielisiä varten on ajan mittaan rakennettu suuri määrä koulurakennuksia. Erityistä huomiota on kiinnitetty niihin, jotka on rakennettu oppikouluille. Monet niistä ovat edelleen käytössä lukioina. Koulujen arkkitehtuuri osoittaa näiden koulujen korkean aseman korkeamman koulutuksen keskuksena. Näissä koulutaloissa maan tuleva ruotsinkielinen eliitti on viettänyt nuoruutensa odottaen merkittävämpiä tehtäviä. Esittelen tässä valikoiman näistä koulurakennuksista, jotka ovat todennäköisesti vaikuttaneet suuresti opiskelijoiden oppimisympäristöön.

Jotkut näistä koulurakennuksista on suorastaan rakennettu tavalla, joka muistuttaa 1800-luvun rokokoolinnoja, koska niiden yhteydessä on ollut suuri puisto. Kouluille tämä puisto toimi kuitenkin istutuksena koulun opetusta tai koulun keittiötä varten. Esimerkkejä tällaisista koulutaloista ovat Porvoon ja Pietarsaaren lukiot. Näistä kouluista puuttuivat kuitenkin yleensä linnoille tyypilliset siipirakennukset. Myöhemmin nämä koulut saivat silti lisätiloja, jotka laajensivat koulukompleksin kokonaisvaikutelmaa.

Pietarsaaren ruotsinkielinen lukio lisärakennuksineen kadun varrella. (Kuva 2018)

Vaasan harjoittelulukiossa ei ole puutarhaa koulurakennuksen vieressä, mutta todellinen kaupunginpuisto kadun toisella puolella, koska koulurakennus sijaitsee kaupungin keskustassa. Mutta tälle koulutalolle on annettu itsenäiset “siivet”, jotka rajaavat koulupihan molemmin puolin ja tekevät siitä eräänlaisen place d´honneur— ruotsinkielisen opettajankoulutuksen kunniapaikan. Keskeinen vanha koulurakennus rakennettiin 1900-luvun alussa, mutta siivet vasta vuoden 1975 jälkeen, kun koulu muutettiin Åbo Akademin- yliopiston lukio-opettajien harjoituskouluksi, ja sen piti korvata Helsingissä sijanneen perinteisen normaalikoulun Norsenin.

Turussa nykyinen ruotsinkielinen Katedralskolan rakennettiin tuomiokirkon välittömään läheisyyteen samoin kuin edeltäjänsä mahdollisesti 800 vuoden aikana. Rakennuksen perustan alla on tehty kaivauksia, jotka osoittavat paikalla olleen pitkään asutusta. Nykyisen 1900-luvulta peräisin olevan koulurakennuksen etusivu on tyyliltään karu. Se on saattanut saada inspiraatiota sekä uusklassismista että modernismista. Hallitseva vaikutelma, jonka rakennus antaa, on ainakin vakava ja virallisen näköinen.

Vakavan- ja virallisen näköinen katedraalikoulu Turussa. (Kuva 2015)

Sipoon lukio rakennettiin Suomen peruskouluun siirtymisen aikana noin vuonna 1975. Tämä rakennus on sijoitettu erilleen suuresta peruskoulujen keskuksesta. Ikään kuin osoittaakseen sen korkeampaa asemaa se varustettiin rivillä pylväitä sisäänkäynnin edessä. Tässä kunnassa, jossa aikaisemmin ei ollut lukiota koulua pidettiin merkkinä menestyksestä. Kunta, jossa pääkaupungin läheisyydestä huolimatta asui pitkään lähinnä maataloudessa työskentelevää väestöä.

Sipoon ruotsinkielinen lukio pilareineen. (Kuva 2017)

Aivan toisenlaisen vaikutelman antaa Brobanin koulutalo. Tämä oppikoulu oli ensimmäinen tytöille ja pojille yhteinen oppikoulu Suomessa. Tällä punatiilestä rakennetulla koululla on suuret ikkunat, näkyvä sisäänkäynti ja monet mielikuvitukselliset huiput katolla, mikä antaa talolle palatsimaisen vaikutelman. On kuin koulutalo haluaisi saada aikaan upeaa fantasiaa tulevaisuuden menestyksestä.


Broban, Läroverket för gossar och flickor – nyt designmuseon käytössä. (Kuva 2014)
 

Toinen näkyvä esimerkki oppikoulun aseman korostamisesta on Kristiinankaupungin nykyinen ruotsinkielinen lukio. Tämä koulu rakennettiin korkealle kukkulalle kaupungin keskustassa kirkon vieressä. Kirkko seisoo niin paljon alempana, että sen torni nousee tuskin yhtä korkealle kuin koulurakennuksen kiviperusta. Vaikuttaa siltä, että koulurakennus haluaa korostaa, että nyt on uusi aika täällä ja uskonnon täytyy alistua maalliseen tietoon ja valtaan.

Kristiinankaupungin ruotsinkielinen lukio (Kuva 2019)

Oli myös toinen ja toimivampi tapa korostaa koulurakennuksen merkitystä. Tämä tehtiin rakentamalla suhteellisen korkea, eristetty kompleksi, kuten Norsen (Svenska normallyceum) Helsingissä tai Loviisan ruotsinkielinen oppikoulu, nykyinen Loviisan ruotsinkielinen lukio. Siinä hallitsee modernistinen arkkitehtuurikuva rakennuksesta, joka voi antaa oppilaalle, opettajalle ja ohikulkijoille vaikutelman keskittyneestä tiedosta. Kuten hyvin tiedetään, tieto on avain valtaan. Joten nämä rakennukset korostavat oppilaiden potentiaalista korkeaa yhteiskunnallista asemaa tulevaisuudessa.

Aiemmin lukionopettajien koulutus tapahtui tässä koulurakennuksessa. Siksi se oli yksi tärkeimmistä ruotsinkielisessä yhteiskunnassa. Voidaan sanoa, että tämäntyyppinen koulurakennus on enemmän introvertti kuin ekstraverti ja esimerkki järkevästä ja yhtenäisemmästä tavasta arvostaa koulutusta yhtenä monista tärkeistä sosiaalisista aktiviteeteista.

Norsenin rakennus, joka nyt on alennettu toimimaan yläaste-kouluna. (Kuva 2014)

Erityisen kiinnostavaa on, että taipumus korostaa itse koulurakennusta voidaan harvemmin nähdä peruskoulun rakennuksissa, elleivät ne liity lukioon. Tämä tulee esiin muun muassa Hangossa. Siellä ruotsinkielinen oppikoulu oli sijoitettu yli sata vuotta vanhaan matalaan puurakennukseen. Vuoden 1975 jälkeen tämä rakennus varattiin pääasiassa lukion toimintaan. Hankon ruotsinkielinen ylä-aste, joka rakennettiin vanhan koulurakennuksen viereen, nousi täysin erilaisen modernin tyylin rakennusryppäänä. Yläasteen arkkitehtuuri korostaa koulun vähemmän teoreettista luonnetta, koska koulutuksen eri toiminnot ovat saaneet erillisiä rakennuksia. Siellä on päärakennus luokkaopetukselle, kun taas erityisiä tiloja teknisen-, tekstiilikäsityön ja kotitalouden opettamista varten on rakennettu omat talot.

Hangon ruotsinkielinen lukio vasemmalla vanhassa rakennuksessa ja yläaste oikealla uusissa, moderneissa taloissa. (Taulun on maalannut Antonia Ringbom)

Alemman ja ylemmän koulutuksen eroa näkee myös Jan Magnus Janssonin torlla Helsingissä. Torin toisella puolella kohoaa ammattikorkeakoulu Arcada korkealla lasisivulla ja näkyvällä sisäänkäynnillä, kun taas toisella puolella ammattiopisto Prakticum makaa valtavana teollisuushallin näköisenä merkityksettömällä sisäänkäynnillä, joka on melkein etsimällä etsittävä löytääkseen sen.

Ammattikorkeakoulu Arcada korkeine sisääntulosivuineen (Kuva internetistä 2020)

Kansakoulujen rakentamista varten kouluhallitus jo varhain vahvisti ohjeita, jotka antoivat rakennuksille erityisen aseman maaseudulla. Niitä piti rakentaa riittävän suurelle ja kuivalle tontille asutuksen keskustassa, ja niiden sisäpuolelle rakennettaisiin useimmiten yksi luokka nuoremmille ja toinen vanhemmille oppilaille, ja opettajan asunto oli yleensä toisessa kerroksessa. Niistä tuli rakennelma, joka suhteessa kylän muihin rakennuksiin usein näytti olevan samanlainen, mutta suurempi ja merkittävämpi. Ei ole yhtään ihmeellistä, että monet näistä rakennuksista on myöhemmin myyty kesähuviloiksi tai asuinrakennuksi. Niiden koulutalojen näkyvimmät ominaisuudet olivat usein selkeät sisäänkäynnit ja korkeat ikkunat, jotka antaisivat oppilaille luonnonvaloa koulupäivän aikana.

Vretan kansakoulu Kemiössä korkeine sisääntulorapusineen. (Kuva 2020)

Koulutus on opettajien ja opiskelijoiden välinen prosessi, joka tapahtuu tiettynä ajankohtana ja tietyssä paikassa. Tätä paikkaa kutsutaan kouluksi, instituutiksi tai vastaavaksi. Koulurakennuksen tärkein ominaisuus on, että se soveltuu koulutusprosessiin, jossa tarvitaan luokkahuoneita ja muita erityisiä koulutuspaikkoja sekä tiloja opiskelijoiden ja henkilökunnan sosiaalisiin tarpeisiin. On luonnollista, että koulurakennukset ottavat mallia ympäristöstään.

Toisin kuin yllä, voidaan painottaa, että myös monet koulurakennukset rakennettiin enemmän tai vähemmän modernistiseen tyyliin. Tyypillinen esimerkki tällaisista kouluista oli Helsingissä Vallilan ruotsinkielinen kansakoulu, jota olisi voinut yhtä hyvin luulla toimistoksi tai asuinrakennukseksi. Anonyymin julkisivun kautta se tuntui osoittavan kaupungin välinpitämättömyyttä ulkoseinien takana tapahtuvaan alemman koulutuksen toimintaan. Rakennus voidaan melkein nähdä välttämättömänä pahana, johon kaupungin on tuhlattava rahaa. Kuinka opettajat ja oppilaat kokivat tämän koulurakennuksen? Koettiinko koulutus teollisuudeksi – raaka-aineita sisään ja lopputuotteita ulos?

Vallilan ruotsinkielinne kansakoulu täysin anonyymillä julkisivulla. (Kuva kirjasta)

Kaupungin tai kunnan kannalta on luonnollista keskittää ja rationalisoida koulutus niin, että kustannukset ovat mahdollisimman pienet oppilasta kohden. Mutta oppilaan kannalta on tärkeää kokea tulevansa nähdyksi. Siksi oppikoulut rakennettiin rajoitetulle määrälle oppilaita. Siellä oli tärkeää, että tuleva eliitti tunsi olevansa tärkeä jo kouluaikana. Koulurakennuksessa, jossa on useita satoja tai jopa tuhat oppilasta, opettajilla tai oppilailla ei ole mahdollisuutta tutustua suurimpaan osaan ihmisistä, joita he päivittäin kohtaavat käytävillä.

Tutkittaessa koulurakennuksen merkitystä opetusprosessille on tiedettävä, minkä tyyppistä tilaa koulutus tarvitsee. Tarve on sekä puhtaasti fyysinen että myös henkinen. Fyysistä toimintaa varten tulisi olla erityyppisiä tiloja, kuten luokkahuoneet, käsityö- ja voimistelusali jne. Henkiselta kannalta tilojen tulisi olla houkuttelevia ja kutsuvia. Korkeat ilmavat salit, joissa on suuret ikkunat, tekevät koulurakennuksesta paljon kutsuvamman kuin jos siinä on kapeita, pimeitä käytäviä.

Arkkitehtuuri on usein perustunut upeisiin rakennuksiin, jotka on rakennettu korostamaan rakentajan suuruutta ja voimaa. Jo Egyptin pyramidit, muinaiset temppelit ja keskiaikaiset linnat pystytettiin tällaisessa tarkoituksessa. Demokraattisessa yhteiskunnassa etsitään demokraattista arkkitehtuuria, joka ei korosta johtajien valtaa, vaan heidän kykyään palvella kansaa. Se on kuitenkin johtanut tarpeettomaan tasapäisyyteen, joka ei tee eroa erityyppisten rakennusten välillä.

Jotkut arkkitehdit ovat rakennuksen ulkonäöstä poistaneet rakennuksen toiminnan, mutta mielestäni sen toiminta tulisi näkyä rakennuksen ulkonäöstä koska rakennuksen toiminta vaatii erillisratkaisuja. Koulurakennuksen pitäisi erottua asuinrakennuksesta, toimistosta tai sairaalasta. Se, kuinka paljon rakennuksen toiminta näkyy rakennuksen ulkopuolella, voi riippua toimintojen tilasta ja merkityksestä yhteiskunnassa. Jos toimintaa arvostetaan paljon, odotetaan yhteiskunnan panostavan enemmän rakennuksen ulkomuotoon.

Tämä näkyy nyt Helsingin Olympiastadionin uusinnassa, joka ilman suurta tunnekuohua on saanut huomattavasti ylittää budjettinsa (HBL 2020). Sijoitus korostaa rakennuksen merkitystä kansalaisille ja nostaa rakennuksessa toimivien asemaa samalla tavalla kuin barokkipalatsi, joka avautui ulospäin pyrkien hallitsemaan ja leimaamaan ympäristöäänkin (Gympel 2000, 56)

Koulun yleinen asema osoittaa koulurakennuksessa työskentelevien asemaa. Lukion opettajia ja -opiskelijoita pidetään yleensä tärkeämpinä kuin ala-asteen ja esiopetuksen opettajia, koska opintojensa kautta he ovat saaneet paremman ymmärryksen maailmasta.

Lähteet:

Gympel Jan (2000) Arkkitehtuurin historia. Antiikista nykyaikaan.

Geber Erik (2019) De svenska privatskolorna och deras betydelse. Skolhistoriskt Arkiv 37.

Olympiastadion sprängde budgeten. Hufvudstadsbladet 1.8.2020, 9.

Martin Gripenberg

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s