Monthly Archives: August 2017

Europasset viktigt, men diskutabelt dokument

Hoppas att jag har fel, men fruktar att Europasset är ett relativt obekant dokument både bland finländska arbetsgivare och bland arbetstagarna. Orsakerna kan vara flera. Här ska jag kort utreda vad det är frågan om och varför det här är ett så viktigt dokument.

År 1988 grundade Europeiska unionen och Det europeiska centret för yrkeutbildning Cedefop ett forum för att utreda yrkeskompetenserna. Forumet samlade arbetsmarknadspartnerna och de nationella utbildningsmyndigheterna för att klargöra på vilket sätt yrkesutbildningen i olika EU länder motsvarar varandra. I praktiken innebar det här ett att man skapade ett tryck på att hitta gemensamma utbildningslösningar.

Forumets uppgifter var:

  • att undanröja hindren för rörlighet till följd av bristande tydlighet i yrkeskvalifikationer;
  • att stimulera till dialog om befintliga initiativ, instrument och institutioner som påverkar den yrkesutbilda arbetskraftens rörlighet mellan EU-länderna;
  • att främja genomförandet av befintliga politiska lösningar;
  • att överväga nya initiativ, som kunde främja rörligheten.

Forumets arbete förde fram till skapandet av:

  • två väsentliga dokument: Europeisk meritförteckning och Tillägg till slutbetyg;
  • ett nätverk av nationella referenscentrum med tanke på information om yrkesutbildning (NRP). I Finland fungerar Utbildningsstyrelsen som det nationella referenscentret.

I slutet av 1990-talet fogades till Europasset ytterligare dokument och utvidgades dokumentens användningsområde:

  • användningen av Tillägget till examensbeviset utvidgades så att det också gällde slutexamen från högskolor som följer Bologna-deklarationen. Utformningen och användningen av Tillägg till examensbeviset är nära kopplat till European Credit Transfer System (ECTS) för överföring av studiemeriter;
  • Europass-språkpass, i vilken medborgare kan registrera sina språkfärdigheter med utgångspunkt i den Gemensamma europeiska referensramen för språk (CEF).
  • under 2000-talet ombildades dokumentet Europass-utbildning till Europass-mobilitet. Redan under åren 2000-2004 utfärdades över 100 000 Europass-utbildningsdokument utfärdades under åren 2000-2004., vilka som registrerade praktikerfarenheter utomlands, som en del av ett utbildningsinitiativ Europass-mobilitet täcker ett bredare område, då det också kan användas för att registrera andra erfarenheter än praktikperioder, t.ex. akademiska perioder utomlands.

 

År 2002 ersattes Europeiskt forum av en expertarbetsgrupp, vars uppgift enligt Köpenhamns-deklarationen var att öka öppenheten inom yrkesutbildningen genom att använda och rationalisera verktygen för information och nätverk samt skapa en gemensam ram för befintliga instrument som ett europeiskt CV.

I december 2004 godkände Europeiska parlamentet inrättandet av webbplatsen och i februari  2005 kunde Europass webbplatsen lanseras vid en konferens i Luxemburg. I december 2011 genomgick Europass webbplatsen en kraftig omstukturering med en ny modern grafisk profil, förbättrade navigationsmöjligheter och snabbare åtkomst till den mest efterfrågade informationen.

I december 2012 lanserades en ny CV-mall (ESP) och online-redigerare som gjorde den användarvänligare, som hjälper studeranden, arbetstagare eller arbetssökande att bygga en personlig förteckning av de färdigheter och kvalifikationer som erhållits genom livet.

Jag märkte emellertid att Utbildningsstyrelsen på sin hemsida inte torde ha mer än en sats om hela Europasset. Så vitt jag vet är det i Finland mycket ovanligt att yrkesutbildningsinstitutioner på sitt program har möjligheter för studerande att söka erfarenheter i andra EU-länder. Jag råkar endast känna till att det i kockutbildningen i Mariehamn ges möjligheter till studier i utländska språk och praktik i ett annat EU-land.

Jag ser det som utomordentligt, att man i EU har kunnat utveckla ett sådant Europass, eftersom det ger de studerande betydligt vidare syn på sina egna studier, hämtar ny kunskap till Finland, vidgar de studerandes erfarenheter och ger arbetsgivarna möjligheter till en relevant jämförelsegrund vid anställning av arbetstagare. Å andra sidan begränsas dessa möjligheter till en fåtalig elit så länge man inte nationellt satsar mera på Europasset. Dessutom värderar inte den nyliberala ekonomin utbildning som sådan, utan endast arbetstagarnas uppvisade egenskaper oberoende av om egenskaperna erhållits genom utbildning eller på annat sätt. Av den orsaken utgör Europasset också ett diskutabelt dokument vars nytta man kan ifrågasätta. Ger det verkligen den studerande sådan nytta som det uppges?

Martin Gripenberg

Europassi on tärkeä, mutta kyseenalainen asiakirja

Toivottavasti olen väärässä, mutta pelkään, että Europassi on verrattain tuntematon asiakirja sekä suomalaisten työnantajien että työntekijöiden keskuudessa. Syitä siihen voi olla useita. Tässä yritän lyhyesti selventää mistä on kysymys ja miksi tämä asiakirja on tärkeä.

Vuonna 1988 Euroopan Unioni ja Eurooppalaisen ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus, Cedefop, perustivat foorumin ammatillisten pätevyyksien selvittämiseksi. Foorumi saattoi työmarkkinapartnerit ja kansalliset koulutusviranomaiset yhteen selventääkseen millä tavalla eri EU-maiden ammatillinen koulutus vastasi toisiaan. Käytännössä näin syntyi paineita löytää yhteisiä koulutusratkaisuja.

Foorumin tehtäväksi tuli:

  • poistaa sellaisia liikkumisesteitä, jotka johtuivat siitä, että ammatilliset pätevyydet EU-maissa olivat puutteellisesti selvitettyjä;
  • aikaansaada keskustelua olemassa olevista aloitteista, välineistä ja laitoksista, jotka vaikuttavat ammatillisesti koulutetun työvoiman liikkuvuuteen EU-maiden kesken;
  • edistää olemassa olevien poliittisten ratkaisujen toteutusta liikkuvuuden hyväksi;
  • ehdottaa uusia aloitteita, jotka voisivat edistää työvoiman liikkuvuutta.

Foorumin työ johti siihen, että luotiin

  • kaksi olennaista asiakirjaa: Eurooppalainen ansioluettelo ja Lopputodistuksen lisäys;
  • kansallisten viitekeskusten verkko ammattikoulutuksen tiedoista (NRP). Suomessa Opetushallitus toimii kansallisena viitekeskuksena.

1990-luvun lopussa liitettiin Europassiin useita muita asiakirjoja sekä uudistettiin olemassa olevien asiakirjojen käyttöaluetta:

  • Loppututkinnon lisäasiakirjan käyttö laajennettiin koskemaan myös Bologna-sopimuksen mukaisten korkeakoulujen loppututkintoja. Loppututkinnon lisäasiakirja on muotoiltu ja sen käytäntö on läheisesti kytketty Eurooppalaisen opintosuoritusten ja arvosanojen siirto- ja kertymisjärjestelmään (ECTS);
  • Euroopan kielipassi, joka sisältyy Eurooppalaisessa kielisalkuun. Sillä kansalaiset pystyvät rekisteröimään kielitaitojaan eurooppalaisen kieliviitekehyksen (CEF) mukaan;
  • 2000-luvulla muutettiin Europassi -koulutusasiakirja Europassi liikkuvuusasiakirjaksi. Jo vuonna 2000-2004 myönnettiin 100 000 koulutusasiakirjaa, mutta siihen aikaan rekisteröitiin ainoastaan harjoittelujaksot. Uudistettuun liikkuvuusasiakirjaan rekisteröidään myös muita koulutukseen vaikuttavia jaksoja kuten akateemisia jaksoja ulkomailla.

Vuonna 2002 Eurooppalainen foorumi korvattiin asiatuntijatyöryhmällä, jonka tehtäväksi Kööpenhamina-julkaisun mukaan tuli lisätä ammatillisen koulutuksen avoimuutta käyttämällä ja parantamalla ammatillisen koulutuksen tiedotustyökaluja ja verkostoja kehittäen niille yhteisen kehyksen eurooppalaisena ansioluettelona.

Joulukuussa 2004 Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät kehyskotisivun ja helmikuussa 2005 pystyttiin käynnistämään Europassi-kotisivu  Luxembourgin konferenssissa.

Vuonna 2011 joulukuussa tämä kehyskotisivu järjestettiin uudelleen uudenaikaisella graafisella profiililla, paremmilla navigaatiovaihtoehdoilla ja nopeammalla pääsyllä kaikkein kysytyimpään tietoon.

Joulukuussa 2012 aikaansaatiin uusi ansioluettelomalli, ESP, ja teknisiä parannuksia, jotka tekevät sen käyttäjäystävällisemmäksi ja auttaa työntekijöitä ja työnhakijoita rakentamaan luettelon niistä taidoista ja pätevyyksistä, joita elämän aikana on hankittu. Europassi toimii ensimmäisenä kontaktina kaikille yksilöille ja järjestöille, jotka ovat kiinnostuneet oppimaan enemmän Euroopasta.

Huomasin kuitenkin, ettei Opetushallituksen kotisivulla taida olla enemmän kun yksi lause koko Europassiasiasta. Tietääkseni ammatilliset oppilaitokset, joiden ohjelmaan kuuluu, että opiskelijat hankkisivat kokemuksia muista EU-maista ovat ainakin Suomessa hyvin harvinaisia. Satun vain tietämään, että Maarianhaminan kokkiopetuksessa annetaan mahdollisuus opiskella ulkomaista kieltä sekä lähteä opetusjakson ajaksi toiseen EU-maahan.

Mielestäni on erityistä, että EU:ssa on pystytty kehittämään tällainen Europassi, koska se antaa opiskelijoille huomattavasti laajemman näkemyksen omasta opiskelustaan, tuo Suomeen uutta tietoa, laajentaa opiskelijoiden kokemuksia ja mahdollistaa työnantajille merkityksellisemmän vertailupohjan työntekijöitä palkatessaan. Toisaalta tämä mahdollisuus jää vain harvalukuista eliittiä varten niin kauan kun siihen ei enemmän kansallisesti panosteta. Lisäksi asia on niin, että uusliberalistinen talousnäkemys ei arvosta koulutusta sinänsä vaan ainoastaan työntekijöiden osoittamia ominaisuuksia riippumatta siitä ovatko ne hankittu koulutuksen kautta vaan jollakin toisella tavalla. Viime mainituista syistä Europassi on myös kyseenalainen asiakirja, jonka hyötyä voi epäillä. Antaako Europassi opiskelijalle todella sen hyödyn minkä sen väitetään antavan?

Martin Gripenberg

.