Monthly Archives: September 2015

Sjätte nordiska utbildningshistoriska konferensen

I slutet av augusti 2015 deltog jag som representant för Svenska skolhistoriska föreningen i Finland i en nordisk utbildningshistorisk konferens i Uppsala. Det var redan andra gången för mig eftersom jag var med också i föregående konferens i Umeå år 2012. Uppsala som konferensstad är lätt att nå och mycket trevlig med sin låga bebyggelse runt Fyrisån med många hus i anslutning till universitetet. Konferensen hölls i universitetets huvudbyggnad Blåsenhuset inte långt från slottet och domkyrkan. Då vi anlände redan dagen innan med min hustru Kristina hann vi också vandra på de uråldriga kungshögarna i Gamla Uppsala. Dit kom vi behändigt med buss nummer 2.

WP_20150819_020

Bild 1. Kungshögarna i Gamla Uppsala-

Registreringen till konferensen skedde genast följande morgon. Då fick jag också möjlighet att på ett bord lägga fram några nummer av vår förenings publikation Skolhistoriskt arkiv. Konferensen hade vardera dagen en huvudtalare. Den första dagens huvudtalare var professor Daniel Tröher från universitetet i Luxemburg som talade under rubriken ”Curriculum history in Europe – a historiographic added value”. Han lyfte upp frågan om nationalitet och läroplanens roll i formandet av nationalstaterna. Den andra konferensdagen talade professor Jane Humphries från Oxford, England under rubriken ”Flogged into learning” or “treasured moments”: The nature and value of schooling in 18th and 19th century Britain”.  Hon beskrev hur de unga i arbetarbefolkningen tvingades lära sig läsa och skriva och hur detta öppnade möjligheter för de i vuxenlivet, som hade turen att få nytta av sina kunskaper. Hon beskrev vilka stora svårigheter arbetarbefolkningen hade att över huvud taget få tillgång till utbildning under industrialismens första tid i England. Hon hade studerat vilken utbildning några framgångsrika ungdomar hade fått och vad det sedan blev av dem.

WP_20150821_003

Bild 2. Professor Jane Humphries talade om barnarbete och barnens skolgång i 1800- och 1900-talets England.

I konferensen deltog sammanlagt 150 personer av vilka många själv presenterade ett papper i någon av de 30 sessionerna. Merparten av sessionerna hade svenska som presentationsspråk, men presentationer utfördes också på norska, danska och engelska. I synnerhet danskan gjorde det för många deltagare svårt att följa med presentationen. Under konferensen hann jag delta i fem sessionerna utöver den där jag talade själv. Jag deltog i sessionerna Historiska perspektiv på minoriteters språkundervisning, Nationalism och utbildning, ett panelsamtal: Utbildningshistoria: en vetenskaplig disciplin?, Skolreformer och skolans styrning, 150 years of technical training – a Nordic perspective. Sammanfattningsvis kan jag konstatera att läroplanerna i hög grad befordrat idén om nationalstaten. Utbildningshistoria som vetenskaplig disciplin är i hög grad omstridd och i olika länder har man skilda syner. I Danmark rider utbildningshistoria på en allmänna trend att intressera sig för historia och historiens betydelse för val i nutiden. Det är saker som massmedia och politiker diskuterar. Skolans styrning har huvudsakligen skett på nationell nivå. Den tekniska utbildningens betydelse har varierat i hög grad och i synnerhet har attityderna i Finland växlat mycket. Flera betydelsefulla industrimagnater insåg aldrig betydelsen av en utvecklad teknisk utbildning på högskolenivå. Det var äldre forskaren Panu Nykänen som gjorde den presentationen. Från Finland kom fem deltagare av vilka två var samer som deltog i en dubbelsession om utbildning för den samiska befolkningen. Dessutom deltog i konferensen finländare som studerar eller arbetar i Sverige.

WP_20150821_055

Bild 3. FD Panu Nykänen talade om den tekniska högskoleutbildningens utveckling i Finland.

I sessionen ”Fostran till yrkeslivet” presenterade jag mitt papper ”Två yrkesskolors utveckling på den nyländska landsbygden”. Pappren kunde laddas upp på konferensens hemsida, vilket jag gjorde, men inte så många andra. Då vi i den sessionen var sex personer som på 90 minuter skulle presentera våra projekt begränsade jag mig till att tala om den modell för undersökning av yrkesskolors utveckling som jag utvecklat. I den här sessionen hade alla en kommentator. Min kommentator var en doktorand från Uppsala universitet, Maijid Asgari (Hans eget tema var Läroverksungdomens yrkesdrömmar 1930-68) För kommentatorn blev det bara tid för en fråga. Han undrade om de två yrkesskolor som jag talade om kunde anses vara sådana som lyckats bra. Det kunde jag bekräfta. Beröringspunkter till min presentation fanns också med Åsa Brobergs (Stockholms universitet: Verkstadsskolor – ett historiskt exempel som belyser produktionens ställning i svensk yrkesutbildning i början av 1900-talet) I verkstadsskolorna tog man produktionen till skolan istället för att som i nutida yrkesutbildning flytta ut undervisningen till företagen. Som kommentator frågade jag huruvida verkstadsskolorna uppfattades konkurrerade med de lokala företagen. Hon konstaterade att skolorna närmast uppfattades som komplement till företagen.

Vid den femte utbildningshistoriska konferensen beslöt man att grunda en gemensam tidskrift för publikation av texter om utbildningshistoria: Nordic Journal of Educational History (NJEdH)- Ambitionen var att de publicerade artiklarna skulle ge referenspoäng för forskare. Publikationen redigeras bl.a. av professor Anna Larsson, Umeå och FD David Sjögren, Uppsala. Ännu har ambitionen inte uppnåtts, men tre nummer har publicerats. Artiklarna publiceras på nätet, men några exemplar av publikationen har också tryckts.

Jag fick också möjligheter att diskutera med en representant för Föreningen för svensk undervisningshistoria (FSUH) som kunde informera om att föreningen nu har digitaliserat nästan hela sin tryckta utgivning 213 volymer av Årsböcker i svensk undervisningshistoria. Föreningen utger sedan år 2001 också en egen tidskrift med namnet Vägval i skolans historia.

Nästa konferens beräknas bli om ett par år, men det beror på vem som arrangerar den. Förhoppningen är att det skulle bli i Danmark. Det är inte nödvändigt att presentera någon egen forskning på konferensen, men betydligt intressantare för en själv om man kan göra det. Jag hoppas att det vid nästa konferens skulle finnas fler finländare på plats.

För den som vill veta mera:

Konferensens hemsida <http://int.blasenhus.uu.se/utbildningshistoria15/>

Skolhistoriskt arkiv <http://www.skolhistoria.fi/Publikationer.html>

Nordic Journal of Educational History: Volym 1 no 1 <ojs.ub.umu.se/index.php/njedh/issue/download/1/1> publicerades i maj 2014 med artiklar samt bokreferat på engelska, svenska, danska och norska som ett PDF-dokument. I redaktionsrådet sitter bl.a. professor Sirkka Ahonen från Finland.

Volym 1 No 2 <http://ojs.ub.umu.se/index.php/njedh/issue/view/2> finns nu på nätet. Volym 2 publicerades i maj 2015 <http://ojs.ub.umu.se/index.php/njedh/issue/view/3 > med temat ”The History of Educational Finance ” och enbart engelskspråkiga artiklar.

Årsböcker i svensk skolhistoria <http://www.tam-arkiv.se/area/fsuh>.

Vägval i skolans historia <http://www.tam-arkiv.se/node/1932

Martin Gripenberg

Kuudes koulutushistoriallinen konferenssi Uppsalassa

Elokuun lopussa tänä vuonna osallistuin Suomen ruotsinkielisen koulutushistoriallisen seuran edustajana pohjoismaiseen konferenssiin Uppsalassa.  Tämä oli minulle jo toinen kerta kun osallistuin konferenssiin, koska vuonna 2012 osallistuin viidenteen konferenssiin Uumajassa. Konferenssikaupunkina Uppsala sijaitsee helposti saavutettavana Tukholman lähellä. Konferenssikaupunkina on se hyvin miellyttävä mataline rakennuksineen Fyrisjoen molemmin puolin. Rakennuksista monella on yhteyksiä yliopistoon. Konferenssi pidettiin yliopiston päärakennuksessa Blåsenhusetissa lähellä linnaa ja upeaa tuomiokirkkoa. Koska saavuimme vaimoni Kristinan kanssa jo edellisenä päivänä ehdimme myös kävellä muinaisilla korkeilla  kuningaskukkuloilla Vanhassa Uppsalassa, jonne pääsimme kätevästi bussilla numero 2.

WP_20150819_020

Kuva 1. Kuningaskukkulat Vanhassa Uppsalassa.

Heti seuraavana aamuna rekisteröidyin konferenssiin ja pääsin laittamaan esille muutamaa viimeisiä numeroita julkaisuistamme Skolhistoriskt arkiv. Konferenssilla oli molemmilla päivillä pääpuhuja. Ensimmäisen päivän pääpuhuja oli professori Daniel Tröher Luxenburgin yliopistosta. Hänen otsikkonsa oli ”Curriculum history in Europe – a historiographic added value”.  Hän painotti kansallisuuskysymyksen ja opetussuunnitelman roolia kun kansallisvaltiot muodostettiin. Toisen konferenssipäivän pääpuhuja oli professori Jane Humphries Oxfordista, Englannista. Hänen otsikkonsa oli ”Flogged into learning” or “treasured moments”: The nature and value of schooling in 18th and 19th century Britain”. Hän kuvasi kuinka työväenluokan nuoret pakotettiin sunnuntaikouluihin oppimaan lukemista ja kirjoittamista ja kuinka tämä avasi mahdollisuuksia menestykseen aikuiselämässä niille, joilla oli onnea hyödyntää oppimistaan. Hän kuvaili työväenluokan vaikeuksia saada minkäänlaista opetusta teollistumisajan alkuaikoina Englannissa. Hän oli tutkinut minkälaista koulutusta jotkut hyvin menestyneet nuoret olivat saaneet ja mitä heistä sitten tuli.

WP_20150821_003
Kuva 2. Professori Jane Humphries puhuu lapsityöstä ja lasten opiskelusta 1800- ja 1900-luvun Englannissa

Konferenssiin osallistui yhteensä 150 henkilöä, joista moni itse esitti projektinsa jossakin 30:stä sessiossa. Sessioista suurimman osan pidettiin ruotsin kielellä, mutta esityksiä oli myös tanskaksi, norjaksi ja englanniksi. Erityisesti tanskankieliset esitykset olivat monelle vaikeita seurata. Konferenssin aikana ehdin osallistua viiteen sessioon sen lisäksi jossa itse puhuin. Osallistuin sessioihin Historiallisia näkemyksiä vähemmistöryhmien kielenopetukseen, Kansallismielisyys ja koulutus, paneelikeskustelu siitä onko koulutushistoria tieteellinen aine?, Koulunuudistuksia ja koulun ohjaus, 150 vuotta teknillistä opetusta – Pohjoismainen näkökulma. Yhteenvetona voin todeta, että opetussuunnitelmat ovat toimineet hyvin tehokkaasti kansallisuusvaltio puolesta. Koulutushistoria tieteellisenä aineena on erittäin riidanalainen. Tanskassa kouluhistorialla on kuitenkin suuri merkitys kun tiedonvälitys ja poliitikot keskustelevat kouluasioista. Koulun ohjaus on Pohjoismaissa yleensä hoidettu lähinnä valtakunnallisella tasolla. Vanhempi tutkija Panu Nykänen esitti omassa puheenvuorossaan kuinka mielipiteet teknisen koulutuksen merkityksestä on vaihdellut Suomessa. On ollut niitäkin tärkeitä teollisuusjohtajia, joiden mielestä yleistä teknistä koulutusta korkeakoulutasolla ei Suomessa ollenkaan olisi tarvittu. Konferenssin osallistui viisi henkilöä Suomesta, oista kaksi olivat saamelaisia, jotka osallistuivat kaksoissessioon saamelaisväestön koulutuksesta. Tämän lisäksi osallistui sellaisia suomalaisia, jotka asuivat Ruotsissa tai opiskelevat siellä.

WP_20150821_055

Kuva 3. FT Panu Nykänen puhuu teknisen korkeakoulutuksen kehityksestä Suomessa.

Sessiossa ”Kasvatus ammattielämään” esittelin ruotsiksi paperini ”Kahden ammattikoulun kehitys uusmaalaisella maaseudulla”. Oli mahdollista tallentaa paperi konferenssin kotisivulle, minkä myös tein, toisin kuin monet muut. Kun sessiossa olimme kuusi henkilöä, joiden kaikkien piti 90 minuutin sisällä esittää paperinsa oli meillä erittäin vähän aikaa esittelyyn. Rajoitin oman esitykseni kehittämääni ammattikoulujen kehityksen tutkimusmalliin. Tässä sessiossa jokaisella oli kommentaattori, joka aikapulan takia sai esittää ainoastaan yhden kysymyksen. Kommentaattorini oli Uppsalan yliopiston väitöskirjantekijä, Maijid Asgari (jonka oma teema oli ”Oppikoulunuorison ammattiunelmat 1930-68”). Paperistani hän kysyi jos tutkimiani ammattikoulua voidaan pitää hyvin onnistuneina, minkä pystyin vahvistamaan. Jouduin itse kommentoimaan Åsa Brobergin (Tukholman yliopisto) esitystä  Tuotantokoulut – historiallinen esimerkki, joka valaisee tuotannon asemaa ruotsalaisessa ammattikoulutuksessa 1900-luvun tuotanto siirrettiin kouluun, päinvastoin kun nykyisessä ammattikoulutuksessa alussa. Tuotantokouluissa, jossa koulutus siirretään yrityksiin. Kommentaattorina kysyin jos paikalliset yritykset kokivat tuotantokoulut kilpailijana, mutta Brobergin mukaan näin ei ollut vaan yritykset kokivat koulut lähinnä täydennyksenä paikalliselle tarjonnalle.

Viidennessä koulutushistoriallisessa konferenssissa päätettiin perustaa yhteinen julkaisu, jossa pohjoismaisia tekstejä koulutushistoriasta voitaisiin julkaista. Julkaisun nimi on nyt Nordic Journal of Educational History (NJEdH) ja sen tavoite on julkaista niin korkealaatuisia artikkeleita, että ne voisivat antaa tutkijoille viitepisteitä. Julkaisun toimittajiin kuuluvat mm. professori Anna Larsson, Uumajasta ja FT David Sjögren Uppsalasta. Toistaiseksi tavoitteeseen ei vielä ole ylletty, mutta kolme numeroa on julkaistu. Artikkelit julkaistaan verkossa, mutta muutama kappale on myös painettu.

Sain myös tilaisuuden keskustella Ruotsin koulutushistoriallisen seuran (FSUH) edustajan kanssa. Hän kertoi, että he ovat nyt pystyneet digitalisoimaan melkein koko julkaisutoimintansa, 213 sidoksia Vuosikirja Ruotsin koulutushistoriasata. Yhdistys julkaisee vuodesta 2001 myös oman aikakauslehden Vägval i skolans historia (Koulun historian reititys)

Seuraavan konferenssin toivotaan olevan kahden vuoden päästä ehkä Tanskassa, mutta tämä riippuu täysin sen järjestäjästä. Ei ole pakko esittää omaa tutkimusta konferenssissa, mutta itselle on paljon mielenkiintoisempaa sen jos voi tehdä. Toivon myös, että suomalainen osallistuminen kasvaa siihen mennessä.

Sille, joka haluaa tietää enemmän:

Konferenssin kotisivu <http://int.blasenhus.uu.se/utbildningshistoria15/>

Skolhistoriskt arkiv <http://www.skolhistoria.fi/Publikationer.html&gt;

Nordic Journal of Educational History: Volym 1 no1 <ojs.ub.umu.se/index.php/njedh/issue/download/1/1> julkaistiin toukokuussa 2014 – julkaisussa on artikkeleita englanniksi, ruotsiksi, tanskaksi ja norjaksi pdf-dokumentteina. Toimitusneuvostossa on mm. professori Sirkka Ahonen Suomesta.

Volym 1 No 2 <http://ojs.ub.umu.se/index.php/njedh/issue/view/2> on verkossa. Volym 2 julkaistiin toukokuussa 2015 <http://ojs.ub.umu.se/index.php/njedh/issue/view/3 > Sen  teemana oli ”The History of Educational Finance ”. Tässä julkaisussa kaikki artikkelit olivat englanninkielisiä

Årsböcker i svensk skolhistoria <http://www.tam-arkiv.se/area/fsuh>.

Vägval i skolans historia <http://www.tam-arkiv.se/node/1932>.    

Martin Gripenberg