Monthly Archives: October 2018

Den sjuende nordiske utdanningshistoriske konferensen

Den 19-20.9.2018 ordnades konferensen med över 100 deltagare från alla nordiska länder samt gäster från Holland, Schweitz och Kina. Finland representerades av 5 personer. Baltikum saknades alltjämt helt. Officiella konferensspråk var engelska och nordiska språk. Till denna konferens hade anmälts 89 presentationer i 22 sessioner med skilda teman. En session uteblev samt några av presentationerna. Av de anmälda presentationerna var 38 % av presentationerna inklusive keynotes på engelska, övriga på norska eller svenska. Danskarna var denna gång svagt representerade. Islänningen och finnarna talade engelska. Jag höll mig emellertid till svenska. Finska presentationer på konferensen var:  Merja Paksuniemi (Lapin yliopisto) talade om Professional socialization on female teacher’s occupation in Finland in early 1900’s, Anna-Kaisa Ylikotila (Jyväskylän yliopisto) om Gendered Teacher Education in the Finnish Society of an Early 20th Century och Matti Roitto och Herli Valtonen (Jyväskylän yliopisto) talade om Private members’ parlamentary motions about organizing education in Finland during the period of return to peace and state consolidation 1917-1927. Min presentation Inspektorerna var folkskolans eldsjälar har tidigare presenterats här i min blogg https://wordpress.com/read/feeds/18391009/posts/2012570503>. Vad jag då inte framhöll var att orsaken till att den traditionella skolinspektionen blev föråldrad och lades ned var att den utgjorde en del i en hierarkisk organisation som inte längre fungerade i ett mera demokratiskt system där makten delegerats till de mest berörda, skolorna. Det här blev extra tydligt när skolinspektionens egen lärarfortbildning på 2010-talet lades ned och verksamheten blev helt juridisk och länsstyrelserna översvämmades av besvär och klagomål som så gott som alltid förkastades.

Trondheim var en mycket trevlig konferensmiljö. Konferensen hölls i Sparbank 1:s konferensutrymmen med resterna av stadens första kyrka och St. Olofs ursprungliga grav i källaren.

Susan Wiborg (University College of London) höll öppningssessionens keynote-föreläsning. Hon talade om Global influence on education och diskuterade förekomsten av privata skolor i de nordiska länderna. Hon jämförde de fåtaliga privatskolorna i de nordiska skolsystemen med att hälften av de engelska skolorna är utanför det officiella systemet. På min fråga om varför lärarna i de nordiska länderna inte är förtjusta i privata skolor konstaterade hon att det helt enkelt handlar om deras löneförmåner och tjänsteställning som är tryggare i ett offentligt system. Hon betonade emellertid att förändringar sker långsammare i ett skolsystem som kontrolleras av samhället än i privata läroanstalter.

Vid de olika sessionerna presenterades ett mycket brett urval av teman, vilket visar hur splittrad och bred den utbildningshistoriska forskningen för närvarande är i Norden. Jag deltog i sessionerna:

  • 1C Facist education and democratic responses, som samlade en stor åhörarskara och anknöt till de auktoritära trenderna idag.
  • 2B The history of Teachers in Nordic Perspective, vid vilken två talare var från Finland.
  • 3E Regulering av skolens oppdrag, där jag höll min presentation.
  • 4A The rise of meritocracy, där man funderade över den borgerliga utbildningselitens uppkomst.
  • 5B Danningsreisen, den fysiska och andliga utbildningsresan.

Abstract för presentationerna finns tillgängligt på nätet https://www.ntnu.no/web/nordisk-utdanningshistorie-2018/sesjonsbeskrivelser

Själv var jag den enda som framförde en presentation utan att representera en  akademisk institution. Vid konferensmiddagen framgick det att de utbildningshistoriska föreningarna i Danmark och Norge har lagts ner för flera år sedan, eftersom forskningen nu sköts på akademisk nivå – en tendens som också kan ses på finska i Finland. Så godtogs inte min finskspråkiga version https://skolhistoriafi.wordpress.com/2018/07/ av referatet av Linda Spjuts doktorsavhandling som sådan till internetpublikationen Kasvatus ja aika, eftersom den inte ansågs motsvara de akademiska krav som ställdes på den.

20180920_111904

Den avslutande keynote-föreläsningen hölls av den norska historikern, radioprogramledaren och musikkritikern Erling Svendrup Sandmo. I sitt tal kritiserade han begreppet  ”in-deep learning”. Hänvisande till Ove Mallings bok Store og gode Handlinger af Danske, Norske og Holstenere. Svedrup hävdade att In-deep learning är ett mycket oklart begrep eftersom det inte kan finnas något djup utan yta.

Seitsemäs pohjoismainen koulutushistoriallinen konferenssi

Konferenssi järjestettiin Norjan Trondheimissä 19-20.9.2018. Konferenssiin osallistui yli 100 osanottajaa kaikista pohjoismaista sekä vieraita myös Hollannista, Sveitsistä ja Kiinasta. Suomea edusti 5 henkilöä. Baltian maat puuttuivat edelleen. Julkisia konferenssikieliä olivat englanti ja pohjoismaiset kielet. Tähän konferenssiin oli ilmoitettu 89 esittelyä, joita jaettiin 22 sessioon eri teemoilla. Sessioista yksi ja esittelyistä muutama jäi pitämättä. Ilmoitetuista esittelyistä keynote-luennot mukaan lukien 38 % oli englannin kielellä, muut joko ruotsiksi tai norjaksi. Tanskalaiset olivat tällä kertaa huonosti edustettuina. Islantilaiset ja suomalaiset pitivät esitelmänsä englanniksi. Minä kuitenkin puhuin ruotsia.

Muut suomalaiset esittelyt olivat: Merja Paksuniemi (Lapin yliopisto) puhui aiheesta Professional socialization on female teacher’s occupation in Finland in early 1900’s ja Anna-Kaisa Ylikotila (Jyväskylän yliopisto) puhui teemasta Gendered Teacher Education in the Finnish Society of an Early 20th Century. Lisäksi Matti Roitto ja Heli Valtonen (Jyväskylän yliopisto) puhuivat aiheesta Private members’ parlamentary motions about organizing education in Finland during the period of return to peace and state consolidation 1917-1927. Oma aiheeni Tarkastajat kansakoulun intoilijoina on aikaisemmin esitetty suomeksi tässä blogissa https://wordpress.com/read/feeds/18391009/posts/2012570503

Silloin en kuitenkaan painottanut, että syy siihen miksi kansakouluntarkastuksen toiminta tuli vanhentuneeksi oli, että se oli osa hierarkista järjestelmää, joka ei enää toiminut demokraattisessa järjestelmässä, jossa valta oli delegoitu niille, joita se eniten koski. Tämä asia tuli erityisen selväksi, kun 2010-luvulla kouluntarkastuksen järjestämä opettajien täydennyskoulutus lopetettiin. Silloin toiminta muuttui melkein täysin juridiseksi ja valituksia ja kanteluita tuli tulvimalla, vaikka niitä melkein aina hylättiin.

Trondheim oli hyvin mukava konfrenssiympäristö. Konferenssi pidettiin Sparbank 1:n konferenssitiloissa, jotka oli rakennettu kaupungin ensimmäisen kirkon ja Pyhä Olavin alkuperäisen haudan päälle, jonka jäännökset olivat nähtävissä kellarikerroksessa.

Avaussession keynote-luennnon piti Susan Wiborg (University College of London). Hän puhui aiheesta Global influence on education ja keskusteli yksityiskoulujen vähäisestä esiintymisestä pohjoismaissa vertaillen siihen, että puolet Englannin kouluista ovat julkisen vallan ulkopuolella. Kysymykseeni koskien sitä, miksi opettajat pohjoismassa eivät ole niin kiinnostuneita yksityiskouluista hän vastasi, että kysymyksessä on yksinkertaisesti se, että opettajien palkkaedut ja virka-asema ovat paljon turvallisempia julkisessa järjestelmässä. Hän kuitenkin painotti, että muutoksia on paljon helpompia saada aikaan yksityisessä oppikouluissa kuin julkisesti hallitussa järjestelmässä.

Aiheet, joita käsiteltiin eri sessioissa koskivat hyvin laaja teemavalikoimaa, mikä osoitti kuinka hajallaan ja laaja koulutushistoriallinen tutkimus tällä hetkellä on Pohjolassa. Osallistuin esityksiin:

  • 1C Facist education and democratic responses, joka keräsi suuren kuulijakunnan ja liitettiin auktoritääristen suuntausten uuteen nousuun.
  • 2B The history of Teachers in Nordic Perspective, jossa puhujista kaksi oli suomalaisia
  • 3E Regulering av skolens oppdrag, (koulun tehtävän järjestämistä), jossa itse olin puhumassa.
  • 4A The rise of meritocracy, jossa pohdittiin porvarillisen koulutuseliitin nousua.
  • 5B Danningsreisen, fyysinen ja henkinen koulutusmatka.

Kaikkien esitysten lyhennykset voi lukea internetistä osoitteella  https://www.ntnu.no/web/nordisk-utdanningshistorie-2018/sesjonsbeskrivelser

Itse olin ainoa puhuja, joka ei edustanut mitään akateemista laitosta. Konferenssi-illallisella sain tietää, että Tanskan ja Norjan koulutushistorialliset yhdistykset jo vuosia sitten ovat lopettaneet toimintansa, koska tutkimukset hoidetaan nykyisin akateemisella tasolla. Tämä on suuntaus, joka myös näkyy suomenkielisissä piireissä Suomessa. Suomenkielinen versioni Lina Spjutin kirja-arvioinniksi https://skolhistoriafi.wordpress.com/2018/07/ internetjulkaisuun Kasvatus ja aika ei hyväksytty viitaten siihen, ettei sen tieteellinen taso ollut riittävä.20180920_111904

Konferenssin lopetuspuheenvuoron piti norjalainen historioitsija, radio-ohjelman johtaja ja musiikkikriitikko Erling Svedrup Sandmo (Oslon yliopisto). Puheessaan hän kritisoi käsitettä In-deep-learning viitaten Ove Mallingin kirjaan Store og gode Handlinger af Danske, Norske og Holstenere. Hänen mielestään käsite on hyvin epäselvä koska syvyyttä ei voi olla ilman pintaa.