Eriarvoisuus koulutuksessa on kasvamassa!

Katarina Salminen-Aro, Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori, varoitti YLE-artikkelissa 16.6.2020 siitä, että korona-pandemia saattaa monesta syystä repiä kappaleiksi peruskoulun tavoitteen tasoittaa sosiaalisia eroja. Oppilaiden koulumenestys on yhä enemmän riippuvaista vanhempien koulutus- ja tulotasosta.

Pitkän aikaa kehitys meni oikeaan suuntaan ja PISA-tuloksissa Suomi saavutti kansainvälisesti kärkipaikkoja 2000-luvun alkupuolella. Mittausmenetelmässä otetaan erityisesti huomioon erot parhaiden ja huonoimpien oppilaiden tuloksissa. Suomen osalta tämä merkitsi, että koulutuksen tasa-arvo Suomessa oli huomattavasti korkeampi kuin monissa muissa maissa. Sitten etujoukko karkasi ja Suomen tulokset rupesivat laskemaan.

Vuonna 2015 oli trendissä nähtävissä katkeaminen, joka vuonna 2018 vahvistettiin, että erot parhaimpien ja huonoimpien opiskelijaryhmien välillä olivat jo huomattavia. Verrattuna muihin OECD-maihin, suomalaiset tulokset ovat edelleen keskimääräistä parempia, mutta suuntaus on, että suomalaiset tulokset huononevat nopeasti. YLE: n artikkelin taulukot osoittavat, että opiskelijoiden lukutaito on laskenut 8 % vuodesta 2000, matematiikan 4 % ja luonnontieteiden jopa 11 % vuodesta 2006.

Salmela-Aro etsii selitystä tähän kehitykseen lisääntyneistä sosiaalis-taloudellisista eroista yhteiskunnassa, mutta huomauttaa, että syyt tähän eivät vielä ole täysin selvät.

Oletan, että yksi taustalla olevista tekijöistä on työmarkkina- ja sosiaalipolitiikka, johon viimeisimmät hallitukset ovat osallistuneet. Se näyttää johtaneen sosiaalisen liikkuvuuden melkein täydelliseen loppumiseen.

Eritysesti koulun sulkeminen korona-pandemian puhkemisen aikana näyttää korostaneen tätä kehitystä. Salmela-Aro painottaa, että etäopetus on lisännyt oppilaiden emotionaalisia eroja. Hän ajattelee erityisesti oppikaiden kykyä itsehallintaan, resilienssiin (kyky hallita muutoksia ja jatkaa kehittymistään) ja sisuun. Kun luokkahuoneet suljettiin, koulutoiminta tuli yllättäen täysin riippuvaiseksi oppilaiden kyvystä kurinalaisuuteen. Oppilas, joka pystyi keskittymään ja järjestämään päivänsä pärjäsi aika hyvin, varsinkin jos hänellä olin oma huone, sopivat tietokonelaitteet ja aikuinen, joka tarvittaessa pystyi antamaan apua, ongelmia tuskin syntyi.

Salmela-Aro on aiemmin tutkinut käsitettä sisu. Hän ja hänen tutkimusryhmänsä määrittelevät sisun tavoitetietoisuudeksi, kyvyksi luoda pitkän aikavälin suunnitelma ja pitää siitä kiinni. Heidän tutkimuksena on osoittanut, että sisun ja sosioekonomisen taustan välillä on vahva yhteys.

Koulujen sulkemisen aikana Opetushallitus pidättäytyi antamasta ohjeita etäopetuksen järjestämiselle. Siksi se järjestettiin hyvin eri tavoin riippuen rehtorien ja opettajien näkemyksestä tilanteesta. Salmela-Aro toteaa, että joissain kouluissa järjestettiin joka kouluaamu nimenhuuto ja poissaolot rekisteröitiin. Monessa koulussa oppilaat ovat voineet seurata video-opetusta päivittäin. Puhelimella he ovat sitten voineet pitää yhteyttä opettajaan ja kertoa koulutehtävistään ja etenemisestään.

Toisissa kouluissa yhteydet ovat olleet heikompia. Nimenhuutoa ei ole pidetty, päivän tehtävät on julkaistu mm. Wilmassa ja oppilaat ovat saaneet aloittaa koulupäivän oman tahtonsa mukaan.

Kansakouluajalta opettajilla suomalaisissa kouluissa on ollut täysi vapaus järjestää opetus omien ajatustensa mukaan, koska tämä oli välttämättömyys eristetyissä kyläkouluissa. Siksi on nytkin ihan normaalia, että myös suurissa keskitetyissä peruskouluissa esiintyy suuria eroja siinä, kuinka opettajat saattavat toteuttaa opetuksensa. Yhteinen opetussuunnitelma sanelee ainoastaan sisällön ja tavoitteet.

Kansakoulu toimi ja kehittyi vajaa sadan vuoden ajan. Peruskoulu on nyt toiminut runsaan 50 vuoden ajan. Koulujen määrä on tässä ajassa laskenut huimasti erityisesti syrjäseuduilla. Peruskoulun opetussuunnitelma on uusittu useita kertoja sinä aikana, viimeksi vuonna 2018. Koska suomalaisten oppilaiden tulokset ovat heikentyneet paitsi suhteellisesti myös absoluuttisesti viime vuosikymmenen aikana, voi kysyä, ovatko uudistukset olleet riittäviä vai ovatko ongelmat peruskoulun organisaatiossa. Olisiko esim. välttämätöntä kaventaa opettajien vapautta järjestää opetus mielensä mukaan oppilaiden oikeusturvaa ajatellen.

On yleisesti tiedossa, että erityisopetuksen tarve on jatkuvast kasvanut niin, että kun 1990-luvulla 5 % oppilaista tarvitsi erityisopetusta, sitä tarvitsee 2020-luvulla yli 20 %. Oppilashuoltopalvelujen tarjoaminen ei myöskään näytä pystyvän vastaamaan tarpeisiin. Onko mahdollisesti niin, että 1900-luvun lopulla rakennettu peruskoulu ei enää vastaa 2020-luvun digitaalisen yhteiskunnan tarpeisiin?

Peruskoulu eri vaiheineen katsotaan nykyään käsittävän kaiken päivähoidosta ja esiopetukseta lukioon ja ammatilliseen koulutukseen. Mielestäni on perusteltua sisällyttää toisen asteen koulutus perusopetukseen, koska hallituksen ohjelmassa pyritään samoihin ehtoihin toisen asteen koulutuksessa kuin peruskoulussa: ilmainen koulutus, ilmaiset opetusmateriaalit ja vastaavat sosiaaliset edut ja ennen kaikkea pakollinen osallistuminen oppimisessa opetussuunnitelman mukaan.

Mielestäni olisi korkea aika, että eduskunta keskustelisi perusopetuksen uudistamisesta ja nimittäisi komitean sen päivittämistä varten. On mahdollista, että tämä olisi perusedellytys Suomen talouden elpymiselle koronakriisin jälkeen. Yhteiskuntamme tarvitsee sellaisia uusia toimijoita, joista monet nykyisessä järjestelmässä edelleen suljetaan pois. Valitettavasti mitään komiteaa tuskinpa tullaan asettamaan ihan lähiaikoina, koska eduskunnalla on niin paljon muita akuutteja ongelmia käsiteltävänä.

Salmela-Aro näyttää olevan sitä mieltä, että yksi syy heikompiin tulkssiin PISA-testeissä on liberaalitalouden aihettamat kasvavat erot johtuen jatkuvasta kaupunimisesta, rakennemuutoksesta, muuttuvista työvoimatarpeista, digitalisoitumista ja kansainvälisestä liikkuvuudesta. Perheiden arvorakenne altistuu sressille ja ambivalenssille eri tavalla kuin ennen.

Opettajakunta on pannut merkille nämä muutokset ja mm. aloittanut erilaisia keskustelufoorumeita, joiden merkitys kasvoi huomattavasti koulun sulkemisen myötä. Jesse Soinisen hallinnoima Suomen opettajien ja kasvattajien foorumi #SOKF korostaa monia ajankohtaisia aiheita, kuten oppilaiden ilmastotraumatisointia, digitalisointia ja koulujen sulkemista. Tässä on ilmaistu opettajien mielipiteitä mm. siitä, että toisen asteen koulutuksen uudistusta tulisi jarruttaa, niin kauan kun nykyiselle peruskoululle ei ole annettavissa riittäviä resursseja eriarvoisuuden lisääntymisen estämiseksi.

Ei ole oikein, että vain joillakin opiskelijoilla on mahdollisuuksia viulutunteihin, ylimääräisiin matematiikan tunteihin, jääkiekkoharrastuksiin jne. Se ei tarkoita, että sellaiset olisi kiellettävä heiltä, joilla on siihen varaa. Peruskoulua ei voida syyttää kaikesta, mutta on selvää, että perheillä on hyvin erilaiset kyvyt tukea lapsiaan.

Se, että erityisoppilaat on integroitu normaaliin koulutukseen, vaikuttaa Suomen PISA-tuloksiin. Integraation avulla heille tarjotaan parempia koulutusmahdollisuuksia, vaikka integraatio myös saattaa johtaa siihen, että oppilaat eivät aina saa tarvitsemansa erityisopetusta. Integrointi vaatii selvästi enemmän resursseja kuin sille tällä hetkellä on osoitettu.

Koulutusjärjestelmää ei voida myöskään pitää vastuullisena siitä, että kaikki oppilaat eivät hyödynnä tarjottuja mahdollisuuksia. Kaikki vanhemmat ja oppilaat eivät ymmärrä tai halua hyödyntää järjestelmän tarjoamia resursseja, mutta järjestelmässä on jotain vikaa, kun vanhempien, jotka jo kamppailevat otsa hiessä saadakseen rahaa päivittäisiin kuluihinsa odotetaan myös auttavan lapsiaan koulussa. Ajatus siitä, että vanhemmat ottaisivat osan opettajien tehtävistä korona-sulkemisen ajaksi, voi nähdä porvarillisena näkemyksenä, joka ei ota huomioon, että kaikilla vanhemmilla ei ole tarvittavaa aikaa, energiaa tai tietoa. Lisäksi yhteiskunta kehittyy nyt niin nopeasti, että se, mitä koulu opettaa, on jotain täysin erilaista kuin mitä tapahtui vanhempien koulunkäynnin aikana.

Tasa-arvoinen koulutusjärjestelmä ei voi tarkoittaa, että kaikki oppilaat selviäisivät yhtä hyvin ja pääsevät koulusta vain yhdeksikköjä ja kymppejä todistuksessaan. Ongelmaoppilaat tarvitsevat enemmän tukea, kuin mitä koulu voi heille antaa ja lisäksi he häiritsevät muiden opiskelua. Oppilaiden koulutusten erot eivät riipu vain korona- keväästä, vaan johtuvat p”töksistä ja toimenpiteistä, joita on suoritettu aikaisempina vuosina.

Ruotsinkielisessä ryhmässä Undervisningstips i Svenskfinland (Opetusvinkit ruotsinkielisessä koulussa Suomessa, aiemmin “Etäopetus ruotsinkielisessä koulussa Suomessa”) annetaan sekä konkreettisia opetusvinkkejä, kuten Matematiikanälkäkoulu, LL-bladetin (Helppo-lukea-lehti) opetusehdotuksia, tehtäviä Amazing Race-mallin mukaan, opetusideoita lahjakkaita oppilaita varten, satumetsämalli ja  Zachariaskoulun ideoita ja malleja etäkoulutusta varten.

Keskustelufoorumissa selitetään Linda Mannilan kyselytutkimuksesta siitä, onko etäopetus ja digitaalinen pätevyys yksi ja sama asia? Tutkimuksen mukaan ainoastaan puolet kouluista koki, että heillä on hyvä tai erinomainen digitaalinen kompetenssi. Lisäksi esitettiin Charlotta Hillin näkemyksiä digitaalisen strategian tarpeellisuudesta, ja paljon muuta.

Tällaiset keskustelufoorumit tuovat toivoa koulutusjärjestekmämme tulevaisuutta ajatellen.

Lähteet:

Eskonen Hanna, de Fresnes Tulikukka, Pietarinen Eetu: Etökoulu toi perhetaustan esiin. YLE Uutisvahti 16.6.2020. Koronan jäljet. Peruskoulun pitäisi taata samat lähtökohdat köyhien ja varakkaiden lapsille, mutta repikö korona tasa-arvon kappaleeksi?

Finholm Soja: Skola på distans föder kreativitet. SFV magasinet 2/2000, s. 14-19.

Suomen opettajien ja kasvattajien foorumi #. Ryhmä on julkinen ja sillä oli 16081 jäsentä 26.6.2020. Ryhmä toimii Facebookissa ja Twitterissa.

Undervisningstips i Svensjinland. Ryhmä on julkinen ja sillä oli 2784 jäsentä 26.6.2020.

Martin Gripenberg

1 thought on “Eriarvoisuus koulutuksessa on kasvamassa!

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s