Oletko saanut stipendin koulussa?

Miksi jotkut oppilaat kouluvuoden lopussa saavat apurahan, mutta toiset eivät? Mitkä säännöt koskevat stipendienjakoa? Radiotoimittaja Nina Sederlöf keskusteli mm. oppilaiden ja opettajien kanssa joku vuosi sitten Radio Vegassa koulustipendeistä/kouluapurahoista. Ehkä hän ei koskaan itse saanut stipendiä koulussa.

Se, että on hieman vaikeuksia saada tietoja stipendeistä saattoi myös olla syy toimittajan kiinnostukseen asiasta. Kun itse rupesin kyselemään kouluista, mitä stipendejä jaetaan ja kuinka niistä päätetään kohtasin vaikeuksia vaikka rehtorit olivat kyllä avuliaita. Sain esimerkiksi ainoastaan yhden vastauksen kun Facebookin kautta kyselin yleisesti ja erityisiin henkilöihin kohdistetusti koulujen apurahoista. On varmaan olemassa useita syitä miksi asia on näin. Yksi syy voi olla, että monet stipendit on yhdistetty suurempiin kokonaisuuksiin ja niiden perustamisasiakirjoista ainoastaan osa on koulun arkistossa.

Ehkä monet opettajat myös kokevat stipendijakoa hieman hankalaksi, koska silloin päinvastoin kuin oppimisen etiikkaa ohjaava oikeudenmukaisuus joutuu jakamaan sellaisia ylimääräisiä palkintoja, joihin emme ole tottuneet tasa-arvoisessa koulujärjestelmässämme. Lisäksi on suuri ero siinä, missä koulussa opiskelija käy, sillä koulujen apurahat voivat olla hyvin eri suuruiset. Minua kiinnosti myös kysymys, mistä tämä stipendi-ilmiö on saanut alkuunsa.

 

Koottu tieto stipendeistä on puuttunut

Tietoja stipendeista ei ole tietääkseni kerätty aikaisemmin. Tavallisesti stipendit on mainittu koulun vuosikertomuksessa ja ehkä jossakin kouluhistoriassa. Apurahojen syntyperä näyttää olevan kaukana menneisyydessä. Erityisesti kuuluisissa oppilaitoksissa ilmiö aloitettiin aikaisin. Pyysin tietoja vanhoista ruotsinkielisistä lukioista Turussa, Kauniaisissa, Porvoossa ja Helsingissä. Vanhin tieto, jonka löysin oli, että “kuolleen luutnantti Simon Gustaf Wurmpzin” leski Helena Frosterus testamentissaan, tehty 14. kesäkuuta 1759, lupasi antaa 1000 taaleria kuparikolikoina lukion opiskelijoille. Vuodesta 1761 alkaen tämän rahaston korkoja jaetaan vuosittain nimellä Stipediarius Wurmpzianus Borgå gymnasiumin yhdelle oppilaalle. Muutama vuosi myöhemmin lukio sai seuraavan rahastonsa, josta vuosittain jaetaan stipendi kahdelle oppilaalle. Autonomian aikana rahastojen määrä lisääntyi kahdeksalla. Nykyisin koululla on noin 20 erilaisia rahastoa. Rehtori Monica Johansson kiinnitti huomioni siihen, että Folke Nyberg on kirjoittanut rahastoista historiikissaan Borgå gymnasiumista, joka vuonna 1723 muutettiin Viipurista Porvooseen.

Turun Katedralskolanin rehtori Marianne Pärnäinen totesi, että vanhimmat lahjotuskirjeet, jotka hänellä on ovat vuodelta 1907 eikä ole enää mahdollista jäljittää niiden alkuperää. Voi hyvin arvata, että myös Turussa ensimmäiset rahastot ovat syntyneet Ruotsin vallan aikana. Katedralskolanin lukio on perinyt rahastojaan aikaisemmista kouluista kuten Classicumista ja Samskolanista, osittain Åbo svenska flickskolanista, jonka rahastot periytyivät Svenska fruntimmerskolanista (1844-1955) ja Heurlinska skolanista (1861-1955). Nykyinen ruotsinkielinen lukio, Katedralskolan on peräisin  samannimisestä koulusta, joka vuonna 1276 perustettiin Turkuun ja josta vuonna 1630 muodostettiin lukio. Nykyisessä Katedralskolanissa on n. 40 rahastoa.

 

Stipendi-ilmiön juuret ovat 1500-luvulta

Teoksessa ”Tidsbilder från Åbo” on Carl Johan Gardberg artikkelissaan koskien Katedralskolan todennut, että muinoin koulun teinit pidempien opiskelutaukojen kuten joulu, pääsiäinen, juhannus ja Mikaeli-pyhien aikana lähtivät pitäjänvaellukseen, jonka aikana he kulkivat tietyissä pitäjissä kerjäämässä rahaa ja muuta pystyäkseen jatkaamaan koulutustaan. On myös vahvistettu että Juhana herttua ”vuonna 1557 antoi muutaman markan koulutuvan teineille, jotka leikkivät esityksen laskiaisena ja esittivät komedian”. Tällaisten tapahtumien voi kyllä katsoa olevan apurahailmiön alku.

Kauniaisissa aloitettiin apuraharahastot vuonna 1918, mutta uusimmat stipendirahastot ovat ainoastaan muutaman vuoden ikäisiä. Eniten uusia stipendirahastoja perustettiin siellä vuosina 1940-1969. yhteensä 14 rahastoa, mikä ilmenee koulun historiikista.

Apuraharahastojen määrä koulussa ei anna selvää kuvaa tilanteesta, koska vuonna 1958 määrättiin rahastoille minimiarvo. Pystyäkseen kuitenkin käyttämään pienimpiä rahastoja kerättiin pienemmät rahastot suuremmiksi kokonaisuuksi. Turussa kerättiin Flickskolanin aikaisemmista 18 eri rahastoista kuusi rahastoa.

Radiotoimittaja mietti eritysesti stipendien oikeudenmukaisuusnäkökulmaa. Useimmat rahastot antavat oppilaalle pienen rahasumman, olemassaolon kultareuna, lukiossa tänään ehkä 50-500 euroa, mutta esim. Kauniaisissa suurin stipendi on nykyään yli 2000 euroa oppilasta kohden.

Nykyiset stipendit syntyivät oppikouluissa, joilla oli verrattain korkeat lukukausimaksut. Nämä estivät vähävarisia oppilaita jatkamaan kansakoulusta oppikouluun. Muutamalle oppilaalle, joilla oli hyvä koulumenestys, mutta heikko taloudellinen asema annettiin vapaaoppilaspaikka oppikoulussa. Porvoossa määräsi kauppias Henrik Jerpenius jo vuonna 1821, että ne stipendit, joita hänen rahastostaan annettaisiin jaettaisiin kahdelle köyhimmälle ja ahkerimmalle lukiolaisille.

 

Ilmainen koulutus muutti stipendien perusidea

Tilanne muuttui kuin koulu-uudistus 1970-luvulla teki peruskoulun ilmaiseksi. Lukiossa oppimateriaalit päinvastoin kuin peruskoulussa eivät kuitenkaan vielä ole ilmaisia. Siksi esim. Kauniasissa muutettiin vapaaoppilasrahasto siten, että oppilaat voisivat saada kalliit lukiokirjat maksutta.

Kauniaisissa erotetaan toisistaan palkintorahastot ja muut rahastot. Palkintorahastoilla on aina lahjoituskirje, jossa määrätään millä ehdoilla stipendit jaetaan. Rahastojen peruskirjoissa määrätään usein hyvin seikkaperäisesti varojen käytön ehdot. Voi esim. lukea, että rahaston tuotosta kaksi kolmasosaa jaetaan kahdelle oppilaalle sen jälkeen kun 10 % tuotosta on sijoitettu uudelleen rahastoon. Tämä rajoittaa jakajien mahdollisuuksia päättää varojen käytöstä. Siksi saattaa tapahtua, että sama oppilas vuodesta toiseen saa stipendin kun toinen oppilas joka on huomattavasti parantanut tuloksiansa jää ilman. Joillakin rahastoilla on hyvin tarkkoja määräyksiä kun toiset taas antavat vaihtoehtoja kuten hyvä piirustuksen tai musiikin taito.

Vaikka rahastoja hallinnoidaan joissakin kouluissa sitä varten nimetyssä erityisessä elimessä, ehdotukset stipendin saajaksi yleensä tulevat opettajilta. Kauniaisissa Stiftelsen för Grankulla samskola hallinnoi suurinta osaa stipendirahastoista. Turussa Åbo Akademi hallinnoi joitakin rahastoja.

Kauniaisissa eritellään palkintorahastot muista rahastoista. Palkintorahastoja on siellä  28. Lisäksi on kymmenkunta muuta rahastoa. Palkintorahastot on usein nimetty sen henkilön mukaan, jonka muistoa halutaan kunnioittaa rahastolla. Useimmiten kyseessä on aikaisempia opettajia tai rehtoreita, mutta myös oppilaita, jotka kuolivat koulunkäynnin aikana tai heti sen jälkeen esim. kaatuivat sodissa. Apurahoista tulee näin tapa ylläpitää henkilökohtaisen ponnistelun muistoa. Tämän lisäksi on enemmän vaatimattomia rahastoja, kuten käsityö-, musiikki-, tai laulurahasto, jossa lukuainetta eikä rahaston perustajan tai jonkun toisen henkilön tai tapahtuman muistoa, vaalitaan.

Myös pankit ja yritykset antavat stipendejä rohkaistakseen opiskelijoita harrastamaan asioita, joilla on merkitystä antajan silmissä. Nämä stipendit yleensä eivät perustu rahastoon vaan vuotuisesti annettuun lahjotukseen koululle. Pääkaupunkiseudulla aikaisemmin esim. Helsingfors sparbank antoi stipendejä kouluille, jotka käyttivät pankin palveluja. Nykyisin Aktiapankin säätiö on luultavasti jatkanut tätä käytäntöä. Myös paikalliset järjestöt kuten Koti- ja kouluyhdistykset, Lions Club, Rotary tai 4H-yhdistykset antavat stipendejä jollekin koulun oppilaalle. Lisäksi on olemassa yksityisiä stipendejä kun jokin opettaja päättää, että stipendi jaetaan hänen aineessaan.

 

Ei-rahallisia stipendejä

Liikunnalla ja urheilulla on oma palkintomaailmansa. Myös siinä jaetaan stipendejä ansioituneille oppilaille, mutta ei ainoastaan stipendejä vaan myös pokaaleja. Urheilussa painiotetaan erityisesti kilpailumomenttia ja siinä on luonnollista korostaa henkilökohtaista panosta. Urheilussa palkiseminen on eniten hyväksyttyä. Päättäjäisten kohokohta on saada jakaa tällaisia pokaaleja. Stipendit ovat siinä hieman erilaisia, koska ne ovat rahalahjoja, joita ei välttämättä pidä käyttää tietojen ja taitojen parantamiseen.

Yhdistykset kuten Pohjola-Norden ja ulkomaiset lähetystöt antavat usein kirjalahjoja ylioppilaille, jotka ovat osoittaneet hyviä taitoja kielessä: mm. saksan, ranskan tai espanjan kielessä. Mutta voi käydä kuten espanjan kielessä vuonna 2015, että oppilas jolla on parhaat arvosanat kielessä jää ilman, koska määrätään espanjalaisen näkemyksen mukaan, että stipendi jaetaan sille oppilaalle, jolla on parhaat suulliset taidot. Sinä vuonna kirjat eivät myöskään riittäneet kaikille kouluille, joilla oli opetusta määrätyllä tasolla.

Joissakin kouluissa paikallislehdet, Hufudstadsbladet tai Helsingin sanomat antavat vuositilauksen oppilaalle, joka on osoittanut kiinnostusta yhteiskunnallisiin asioihin. Katedralskolanissa oppilas saattaa myös saada Kemia-lehden tai Finlands natur-lehden tilauksen vuodeksi.

Stipendit olivat kauan oppikouluilmiö, mutta levittäytyivät myös kansakouluihin. Monessa kunnassa hyväksyttiin, että koulun talousarviossa varattiin rahaa stipendejä varten esim. oppilaalle, jolla on luokan korkein keskiarvo. Siirryttäessä peruskouluun oppikoulujen stipendivarat jaettiin lukion ja yläkoulun välille. Usein lukio veti pidemmän korren ja sai suuremman osan varoista. Peruskouluilla on kuitenkin melkein aina jokin stipendi jaettavana. Myös ammattioppilaitoksissa esintyy stipendien jakoa vastaavanlaisella tavalla.

Jotkut stipendit jaettiin rahastoista kuten Signe ja Ane Gylllenbergin säätiön rahasto, joka perustui Wärtsilän osakkeisiin. Nimenomaan tämän rahaston stipendit jaetaan toveruusstipendinä, jossa luokan oppilaat itse äänestävät luokan parhaasta toverista.

 

Epäselviä jakoperusteita

Koulun vuosikertomuksessa mainitaan usein kuka on saanut minkäkin stipendin. Siitä, kuka on päättänyt stipendin jakaamisesta tai millä perusteilla se on päättynyt juuri sille oppilaalle ei mainita. Siitä kuinka oppilas käyttää stipendin ei ole koskaan seurattu, vaikka se olisi paikallaan ainakin suurempien stipendien osalta.

Rahastojen perustamiskirjoissa määrätään millä tavalla rahastoa käsitellään suurempien muutosten kuten peruskouluun siirtymisen yhteydessä.

Voi myös pohtia stipendien tarkoituksia. Perustamisasiakirjoissa mainitaan usein, että stipendi on  oppilaalle rohkaisu. Opiskelijalta odotetaan siis vähintään yhtä hyvää tulosta jatkossa. Kai rohkaisun ja palkinnon välillä on pieni ero vaikka molemmat koetaan palkkioksi hyvästä työstä. Palkkiot voivat olla ulkoisia kuten kiitos, stipendi, arvosana tai pokaali, mutta se voi myös olla sisäistä laatua kuten tyytyväisyyttä tavoitteen saavuttamisesta.

Kun uutistoimistojen lukiosijoittelussa, jossa lukiot sijoitetaan paremmuusjärjestykseen ylioppilastulostensa perusteella verrattuna oppilaiden kolme vuotta aikaisempiin keskiarvoihin peruskoulun päästötodistuksessa Katedralskolan sijoittuu hämmästyttävän hyvin maan lukioitten joukossa, näyttää ihan kuin olisi jokin yhteys tulosten ja stipendien määrän kesken. Rehtori Marianne Pärnänen korosti kuitenkin haastattelussa (HBL 2015) että lukiossa sekä opiskelijat, että opettajat palaavat innosta tehtävässään. Sisäinen motivaatio on kaikkein tärkein hyvän tuloksen saavuttamisessa.

Totean, että apurahat aikojen saatossa ovat muuttuneet siten, että ne eivät enää ole opiskelun edellytys vaan palkintoja, joka hyville oppilaille antavat kultareunan elämään.

 

Lähteet:

Heurlinska skolan: en minnesskrift 1961.

Hufvudstadsbladet 15.6.2015, sivu 6.

Svenska Fruntimmersskolan, Svenska Flickskolan i Åbo 1844-1955

Krokfors Krister: Västra Skolstigen 3, Gymnasiet Grankulla samskola 30 år. Helsingfors, 2007

Nyberg Folke: Borgå gymnasium – Från Viborg till Borgå 1641-1991

Tidsbilder från Åbo. Turkuseura – Åbosamfundet. 2009, Åbo.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s