Europassi on tärkeä, mutta kyseenalainen asiakirja

Toivottavasti olen väärässä, mutta pelkään, että Europassi on verrattain tuntematon asiakirja sekä suomalaisten työnantajien että työntekijöiden keskuudessa. Syitä siihen voi olla useita. Tässä yritän lyhyesti selventää mistä on kysymys ja miksi tämä asiakirja on tärkeä.

Vuonna 1988 Euroopan Unioni ja Eurooppalaisen ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus, Cedefop, perustivat foorumin ammatillisten pätevyyksien selvittämiseksi. Foorumi saattoi työmarkkinapartnerit ja kansalliset koulutusviranomaiset yhteen selventääkseen millä tavalla eri EU-maiden ammatillinen koulutus vastasi toisiaan. Käytännössä näin syntyi paineita löytää yhteisiä koulutusratkaisuja.

Foorumin tehtäväksi tuli:

  • poistaa sellaisia liikkumisesteitä, jotka johtuivat siitä, että ammatilliset pätevyydet EU-maissa olivat puutteellisesti selvitettyjä;
  • aikaansaada keskustelua olemassa olevista aloitteista, välineistä ja laitoksista, jotka vaikuttavat ammatillisesti koulutetun työvoiman liikkuvuuteen EU-maiden kesken;
  • edistää olemassa olevien poliittisten ratkaisujen toteutusta liikkuvuuden hyväksi;
  • ehdottaa uusia aloitteita, jotka voisivat edistää työvoiman liikkuvuutta.

Foorumin työ johti siihen, että luotiin

  • kaksi olennaista asiakirjaa: Eurooppalainen ansioluettelo ja Lopputodistuksen lisäys;
  • kansallisten viitekeskusten verkko ammattikoulutuksen tiedoista (NRP). Suomessa Opetushallitus toimii kansallisena viitekeskuksena.

1990-luvun lopussa liitettiin Europassiin useita muita asiakirjoja sekä uudistettiin olemassa olevien asiakirjojen käyttöaluetta:

  • Loppututkinnon lisäasiakirjan käyttö laajennettiin koskemaan myös Bologna-sopimuksen mukaisten korkeakoulujen loppututkintoja. Loppututkinnon lisäasiakirja on muotoiltu ja sen käytäntö on läheisesti kytketty Eurooppalaisen opintosuoritusten ja arvosanojen siirto- ja kertymisjärjestelmään (ECTS);
  • Euroopan kielipassi, joka sisältyy Eurooppalaisessa kielisalkuun. Sillä kansalaiset pystyvät rekisteröimään kielitaitojaan eurooppalaisen kieliviitekehyksen (CEF) mukaan;
  • 2000-luvulla muutettiin Europassi -koulutusasiakirja Europassi liikkuvuusasiakirjaksi. Jo vuonna 2000-2004 myönnettiin 100 000 koulutusasiakirjaa, mutta siihen aikaan rekisteröitiin ainoastaan harjoittelujaksot. Uudistettuun liikkuvuusasiakirjaan rekisteröidään myös muita koulutukseen vaikuttavia jaksoja kuten akateemisia jaksoja ulkomailla.

Vuonna 2002 Eurooppalainen foorumi korvattiin asiatuntijatyöryhmällä, jonka tehtäväksi Kööpenhamina-julkaisun mukaan tuli lisätä ammatillisen koulutuksen avoimuutta käyttämällä ja parantamalla ammatillisen koulutuksen tiedotustyökaluja ja verkostoja kehittäen niille yhteisen kehyksen eurooppalaisena ansioluettelona.

Joulukuussa 2004 Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät kehyskotisivun ja helmikuussa 2005 pystyttiin käynnistämään Europassi-kotisivu  Luxembourgin konferenssissa.

Vuonna 2011 joulukuussa tämä kehyskotisivu järjestettiin uudelleen uudenaikaisella graafisella profiililla, paremmilla navigaatiovaihtoehdoilla ja nopeammalla pääsyllä kaikkein kysytyimpään tietoon.

Joulukuussa 2012 aikaansaatiin uusi ansioluettelomalli, ESP, ja teknisiä parannuksia, jotka tekevät sen käyttäjäystävällisemmäksi ja auttaa työntekijöitä ja työnhakijoita rakentamaan luettelon niistä taidoista ja pätevyyksistä, joita elämän aikana on hankittu. Europassi toimii ensimmäisenä kontaktina kaikille yksilöille ja järjestöille, jotka ovat kiinnostuneet oppimaan enemmän Euroopasta.

Huomasin kuitenkin, ettei Opetushallituksen kotisivulla taida olla enemmän kun yksi lause koko Europassiasiasta. Tietääkseni ammatilliset oppilaitokset, joiden ohjelmaan kuuluu, että opiskelijat hankkisivat kokemuksia muista EU-maista ovat ainakin Suomessa hyvin harvinaisia. Satun vain tietämään, että Maarianhaminan kokkiopetuksessa annetaan mahdollisuus opiskella ulkomaista kieltä sekä lähteä opetusjakson ajaksi toiseen EU-maahan.

Mielestäni on erityistä, että EU:ssa on pystytty kehittämään tällainen Europassi, koska se antaa opiskelijoille huomattavasti laajemman näkemyksen omasta opiskelustaan, tuo Suomeen uutta tietoa, laajentaa opiskelijoiden kokemuksia ja mahdollistaa työnantajille merkityksellisemmän vertailupohjan työntekijöitä palkatessaan. Toisaalta tämä mahdollisuus jää vain harvalukuista eliittiä varten niin kauan kun siihen ei enemmän kansallisesti panosteta. Lisäksi asia on niin, että uusliberalistinen talousnäkemys ei arvosta koulutusta sinänsä vaan ainoastaan työntekijöiden osoittamia ominaisuuksia riippumatta siitä ovatko ne hankittu koulutuksen kautta vaan jollakin toisella tavalla. Viime mainituista syistä Europassi on myös kyseenalainen asiakirja, jonka hyötyä voi epäillä. Antaako Europassi opiskelijalle todella sen hyödyn minkä sen väitetään antavan?

Martin Gripenberg

.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s