Huonosti motivoituja poikia peruskoulussa

VSV:n senioriklubin jäsenet kokoontuivat syyskokoukseen Jyväskylään 2 lokakuuta. Tarmokas puheenjohtajamme FT Tuire Jankko oli onnistunut saamaan professori Jouni Välijärvi Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitokselta kertomaan laitoksen tämänhetkisistä tutkimuksista. PISA-ohjelman Suomen koordinaattorina hän käsitteli ajankohtaista kansainvälistä oppilasarviointia. Marraskuussa saimme hänen kalvojaan sähköpostitse, mutta jo kokouksessa hän tähdensi, että PISA 2015 tiedot julkaistaan vasta 6.12.

OECD:n PISA-tutkimus tuottaa kolmen vuoden välin vertailu- ja seurantatietoa osallistuvien maiden koulutusjärjestelmistä. PISA-tutkimuksissa selvitetään miten 15-vuotiaat nuoret hallitsevat tulevaisuuden kannalta keskeisiä avaintaitoja, millaiset tekijät vaikuttavat näihin taitoihin ja miten taidot kehittyvät ajan myötä. Lukutaito oli ensimmäisen, vuonna 2000 tehdyn tutkimuksen pääalue. Sen jälkeen pääalueet ovat olleet vuonna 2003 matematiikka, vuonna 2006 luonnontiede, vuonna 2009 vuorossa jälleen lukutaito, 2012 matematiikka ja 2015 jälleen luonnontiede. Tutkimuksen painopiste on tiedon tasa-arvon arviointia, joten suuret maantieteelliset tai sosiaaliset erot maassa laskevat maan pistemäärää.

Tutkittavat valitaan satunnaisotannalla. Vuoden 2015 tutkimuksessa mukana oli Suomesta noin 168 koulua ja 5882 oppilasta. Vastausprosentti on Suomessa ollut varsin korkea, esimerkiksi vuoden 2015 tutkimuksessa 93%. Tutkimuksien tulokset ovat kansainvälisesti saaneet yhä suurempaa arvostusta. Vuoden 2003 tutkimukseen osallistui 28 OECD-maata ja 4 OECD:n ulkopuolista maata. Vuoden 2015 tutkimuksessa mukana oli jo yhteensä 73 maata tai aluetta, joista 34 OECD-maita ja 39 OECD:n ulkopuolelta.

Vuonna 2000 tehdyn tutkimuksen tuloksissa suomalaisnuoret osoittautuivat maailman parhaiksi lukijoiksi. Matematiikassa suomalaiset sijoittuivat neljännelle ja luonnontieteissä kolmannelle sijalle. Vuonna 2015  Suomi sijoittui kaikilla mittarilla viidenneksi Singaporen saadessa ensimmäisen sijan ja Viron kolmannen sijan. Luonnontieteiden keskiarvopistemäärän mukaan suomalaiset 15-vuotiaat (9 ja osa 8-luokkalaisia) olivat OECD-maiden joukossa kolmanneksi parhaita. Suomalaisnuorten tulokset nousivat vuoteen 2006 asti ja ovat edelleen parhaiden joukossa, lukutaidon ja matematiikan osaaminen on edelleen erittäin hyvä, mutta tutkituilla osa-alueillan pistemäärä on pudonnut huippuvuodesta 2006. OECD-maiden keskiarvo on 500 ja keskihajonta 100 pistettä. Kun 40 pistettä vastaa noin yhden kouluvuoden opiskelua, Suomessa 29 pisteen pudotus matematiikassa, 23 pisteen lukutaidossa ja 32 pisteen luonnontieteissä on merkittävä. Jos tämä kehitys jatkuu tarkoittaa se, että matematiikassa ja luonnontieteessä suomalaisnuoret ehkä jo seuraavassa mittauksessa putoavat huipulta keskitasolle. Huippuosaajien osuus on vähentynyt vuodesta 2006 20,9 % vuoteen 2015 14,3 % ja heikkojen osaajien osuus kasvanut vastaavasti vuodesta 2006 4,1 % vuoteen 2015 11,5 %.

Pohdin mitä silloin 2000-luvun keskivaiheilla tapahtui, joka olisi voinut aiheuttaa suuntamuutoksen. Vuonna 2004 peruskoulu sai uudenaikaisen opetussuunnitelman, joka korosti aihekokonaisuuksia ja oppilaan itseopiskelua opettajanjohtoisen opetuksen tilalle. Tämä oli pedagogiikkaa, jota ainakaan vanhemmat opettajat eivät koskaan oppineet koulutuksensa aikana. Kävikö mahdollisesti niin, ettei heille koskaan järjestetty riittävää täydennyskoulutusta vai onko kysymys yhteiskunnan yleisestä hajaantumissuuntauksesta, joka kohdistuu voimakkaimmin heikoimpiin?

PISA-tutkimuksissa Suomen vahvuus on tähän asti ollut vähäinen peruskoulujen sisäinen vaihtelu. Koulujen välinen vaihtelu hajotetaan kahteen komponenttiin: koulujen väliseen ja koulujen sisäiseen vaihteluun. Koulujen sisäiseen vaihteluun vaikuttavat Suomessa Ritva Jakku-Sihvosen ja Jorma Kuuselan 2011 Opetushallitukselle tehdyn selvityksen mukaan ennen kaikkea suuret asutuskeskukset, joissa asuinalueiden erilaistuminen on voimakasta ja joissa Suomessa muun kuin lähikoulun valinnat vahvistavat koulujen erilaistumista. Kaikille yhteinen peruskoulu vähentää koulujen sisäistä vaihtelua. Toisena syynä voidaan pitää suhteellisen pientä urbanisoitumisen astetta, koska maaseudulla koulujen erilaistuminen tiedetään pieneksi. Suurimmillaan ovat erot kaupunkikoulujen välillä. Valtaosa Suomen PISA-otoskouluistamme sijaitsee suhteellisen harvaan asutuilla alueilla, joissa oppilaat valitsevat lähikoulunsa ja joissa sosiaalinen erilaistuminen on heikkoa. Yleisenä trendinä voidaan kuitenkin havaita koulujen eron kasvu. Nyt varsinkin pääkaupunkisedun tulokset lukutaidossa ja matematiikassa eroavat muusta maasta ja erityisesti Länsi- ja Itäsuomesta.

Selvittääkseen koulujen sisäistä vaihtelua vanhempien koulutus voi indikoida useitakin lasten koulunkäyntiin vaikuttavia tekijöitä, kuten perheen vuorovaikutussuhteita tai koulutuksen arvostusta. Jos kummallakaan vanhemmista ei ole ylioppilastutkintoa, keskimääräisen ratkaisuosuuden matematiikkatehtävissä on todettu olevan noin kymmenen prosenttiyksikköä heikompi kuin jos molemmat vanhemmat ovat ylioppilaita. Jos taas toinen vanhemmista on ylioppilas, keskimääräinen matematiikan arviointikokeen ratkaisuosuus osuu suunnilleen näiden ääripäiden puoliväliin. Vielä 2009 vaikutus oli Suomessa vertailumaiden pienimpiä. Jos karkeana heikon osaamisen rajana pidetään 40 prosentin ratkaisuosuutta, sen alle jäädään fysiikassa ja kemiassa noin kaksi kertaa useammin silloin, kun kummallakaan vanhemmista ei ole ylioppilastutkintoa kuin silloin, jos molemmilla on – kaikissa muissa arvioinneissa noin kolme kertaa useammin. Nyt vanhempien koulutuksen ja ammatin sekä kodin varallisuuden vaikutus on voimistunut nopeasti Suomessa. Muista lähialueen maista koulutuksellisen tasa-arvon tila on Suomea parempi Tanskassa, Norjassa ja Virossa.

Toinen hälyttävä ero on näkyvissä tyttöjen ja poikien välisissä eroissa. Peräti 65 % luonnontieteiden heikoista osaajista hallitsee heikosti myös matematiikkaa ja lukutaitoa. Heistä noin 2/3 on poikia. Lukuharrastuksessa erityisesti alimmissa sosiaaliryhmien poikien lukutaito on huonontunut. PISA 2000:sta PISA 2009:n mennessä 20 pistettä 64:sta 45:teen.

PISA 2015 -tutkimuksen luonnontieteiden osaamisen kansainvälisessä vertailussa pojat olivat keskimäärin neljä pistettä tyttöjä parempia. Luonnontieteissä Suomessa tyttöjen ja poikien välinen ero, 19 pistettä tyttöjen hyväksi, oli OECDmaiden suurin. Suomen tytöt olivat kaikkien maiden tyttöjen vertailussa toiseksi parhaita Singaporen tyttöjen jälkeen. Poikien välisessä vertailussa Suomen pojat sijoittuivat kymmenenneksi. Suomessa heikkoja osaajia oli pojista 14 prosenttia ja tytöistä 8 prosenttia. Vastaavat osuudet OECD-maissa keskimäärin olivat tytöillä 24 prosenttia ja pojilla 22 prosenttia. Suomi oli ainoa maa, jossa erinomaisesti osaavista oppilaista enemmistö oli tyttöjä. Tytöt olivat Suomessa poikia parempia kaikilla luonnontieteiden osa-alueilla.

Viime vuosikymmeninä on yhä laajemmin herätty huomaamaan, että yhä pienenevä joukko oppilaita on kiinnostunut luomaan uraa luonnontieteisiin liittyvissä ammateissa. Myös sukupuolten välinen epäsuhta luonnontieteen opiskelijoissa on herättänyt huolta. Luonnontieteiden osaamisen taustalla on lukuisia tekijöitä, jotka ovat yhteydessä toisiinsa. Tässä moniulotteisessa verkostossa oppilaan oma motivaatio ja asenteet nivoutuvat kodin ja koulun tarjoamiin oppimismahdollisuuksiin sekä vanhempien ja opettajien odotuksiin ja asenteisiin. Motivaatio opiskella luonnontieteitä, arvostus luonnontieteitä kohtaan sekä suoritusluottamus luonnontieteellistä osaamista kohtaan olivat Suomessa selvästi keskimääräistä heikompia tai korkeintaan OECD-maiden keskiarvon tuntumassa. Luonnontieteiden motivaatio- ja asennetekijät ovat kuitenkin vahvasti yhteydessä oppilaiden luonnontieteiden osaamiseen. Suomessa selittäjistä vahvimmat liittyivät oppilaiden asenteisiin, kun taas OECD-maissa suurin selitysosuus oli sosioekonomisella taustalla.

Koska PISA-tulokset koostuvat monista numeroista, osuuksista ja vertailuista koen, että on vaikea omaksua niitä ja luoda selvää kuvaa koulutuksen kehityksestä ja syystä siihen. Koska koulutus edelleen näyttää olevan korkeatasoinen luulen, että monet poliitikot ovat sitä mieltä, että sen haasteita toistaiseksi voi vähätellä. Koulutuksen kehitys vaikuttaa kuitenkin koko yhteiskunnan kehitykseen, joten olisi aihetta ottaa huomioon vähemmän toivottua kehitystä.

 

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s